Kartano Moision Taide- ja Pitokartanon historia

Tervetuloa Moision Taide- ja pitokartanoon Kouvolaan!

Olkoon taiteemme niin kuin tammi, tuuhealehtinen, lempeä puu, olkoon niin kuin kartanon koivu, varjoisa, vilpas, juurella jonka maamiehen murheet unhoittuu. – Eino Leino

Moision Taide- ja pitokartano Oy on syntynyt kouvolalaisen kauppiaspariskunnan Seija ja Pentti Hasun taideharrastuksesta ja keräilystä. Kouvolan kauppahallissa vuodesta 1968 asti liha-alan vähittäis- ja tukkukauppaa pitänyt kauppiaspariskunta on raskaan päivätyön ohella kerännyt kaunista taidetta ja antiikkia ympärilleen. Taide on ollut heille hyvin rakas harrastus vuosikymmenten ajan.

Kun taide oli täyttänyt kodin, heräsi ajatus saattaa taidekokoelmat myös yleisön nähtäväksi. Samoihin aikoihin Elimäen kunta etsi Moision kartanoon ympärivuotista yrittäjää. Alkuvuodesta 1997 Pentti Hasu oli yhteydessä Elimäen kunnan päättäjiin ja näin saatiin neuvottelut käyntiin uuden yrityksen perustamisesta Elimäelle. Kunnan johto kiinnostui Hasujen liikeideasta juuri taiteen ja historian painotuksen vuoksi. Keväällä 1997 vuokrasopimus allekirjoitettiin ja Moision Taide- ja pitokartano Oy oli syntynyt.

Kartanon toimitusjohtajaksi ja mamselliksi tuli Seija ja Pentti Hasun tytär Anne Hasu. Anne Hasu alkoi kehittää yrityksen toimintaa vuoden 1998 alusta ja siitä lähtien hän on katsonut yrityksen tulevaisuuteen avoimin silmin. ”Olen mieltynyt tähän alun perin karjakartanona tunnettuun Moisioon. Toiminnallani olen pyrkinyt saamaan vanhaa kartanoa esiin ja avaamaan ovet kaikille. Olemme täyttäneet kartanon salit taiteella ja tunteella.”

Kartanossa järjestetään aktiivisesti vaihtuvia taidemyyntinäyttelyitä. Esillä on maamme tunnetuimpiin kuuluvien taiteilijoiden teoksia. Hasujen omien kokoelmien esille tuominen on hyvin iso osa kartanon nykyistä interiööriä. Kartanossa on vanhojen mestareiden maalaustaidetta sekä Wäinö Aaltosen, Jussi Mäntysen, Johannes Takasen ja Ville Vallgrenin veistotaidetta. Moision taidekesä on jo monelle tuttu käsite, silloin kartanon salit ja kesägalleria täyttyvät eri taiteilijoiden teoksista.

Moision kartanoa on tehty tunnetuksi kulttuuritapahtumien, häiden, syntymäpäivien sukujuhlien ja pikkujoulujen pitopaikkana. Moision kartanon on löytänyt myös moni retkeilijä, hyvän ruuan ja historian ystävä.

Kartanon yläkerran saleja ovat Kouvolan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen oppilaat restauroineet vuosina 2000-2007. Salien värimaailma on pyritty palauttamaan alkuperäiseen asuunsa. Huoneiden sisustus myötäilee vanhaa aikaa. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema empirekartano on saanut uuden loiston.

Karjakartanon ravintola

moision-kartano-pidotPalvelemme asiakkaitamme ammattitaidolla tilauksesta ympäri vuoden. Kartanossa on 120 asiakaspaikkainen ravintola A-oikeuksin. 1800-luvulla Moisio oli suuri karjakartano, mutta nyt on jäänyt taakse aika, jolloin kartanon väki ylläpiti maataloutta, sahateollisuutta ja meijeritoimintaa. Ei ole enää suutaria, seppää, keittiöpuutarhaa eikä alustalaisia.

Nyt yhteistyökumppanina on laadukkaaksi tunnettu Hasujen lihakauppa Kouvolan kauppahallissa. Liha-alan ammattilaisten kanssa kehitämme herkullisia menuvaihtoehtoja hyvistä kotimaisista raaka-aineista. Lihakaupan joulukinkku ja rosvopaisti ovat maankuuluja herkkuja, ja niitä tarjotaan myös kartanon pitopöydässä. Ravintolamme toimii tilauksesta arvostamme ja käytämme lähiruokaa ja paikallisten tuottajien tuoteita. Moisionkartanosta on muodostunut kouvolan seudulle tunnettu häiden ja perhejuhlien vietopaikka. Suunnittelemme kesä ja talvi juhlat toiveidenne mukaisesti.

Tule viettämään päivä kartanon omistajana! Voit aistia taiteen tuoman idyllisen ilmapiirin makunautintoja unohtamatta.

Moision kartanon historia: Moision kartanon vaiheet 1800-luvulta nykypäivään

Wreden suku sai maa-alueet lahjana

Ruotsin kuningas Kaarle IX kävi vuonna 1605 sotaa Virossa. Kirkholman taistelussa kuninkaan hevonen ammuttiin ja hän oli vaarassa joutua vangiksi. Tällöin liivinmaalainen ratsumestari Henrik Wrede luovutti kuninkaalle oman ratsunsa, jolla kuningas pelastui. Henrik Wrede sai taistelussa surmansa.

Kaarle IX ei unohtanut Wreden uhrausta, vaan lahjoitti tämän puolisolle Gertrud von Ungerille ja hänen kahdelle alaikäiselle pojalleen ikuisiksi ajoiksi läänitykseksi Elimäen neljänneksen, johon kuului silloin Elimäki ja Anjala.

Wreden suku hallitsi Elimäellä vuoteen 1767 saakka, jolloin Fabian Kasimir Wrede myi Peippolan, Moision ja Mustilan alustalaiskylineen 512 000 kuparitaalarista.

Ostettiin rahalla

Elimäen maat osti Loviisan kaupungin perustaja ja ensimmäinen pormestari, kauppaneuvos Jakob af Forselles, jota isovihan aikaisista toimistaan johtuen kutsuttiin myös Sissi-Jaakoksi. Hän ehti olla Elimäellä isäntänä vain runsaan vuoden, sillä hän kuoli halvaukseen 72-vuotiaana. Kauppaneuvoksen leski, joka asettui asumaan Tukholmaan, peri hänen omaisuutensa, jota Elimäen lisäksi oli mm. Loviisassa, Ruotsinpyhtäällä ja Ummeljoella. Heidän poikansa Jakob af Forselles asettui asumaan Peippolan kartanoon. Kauppaneuvoksen poika peri maat äitinsä jälkeen.

Ruotsin kuningas vieraili 1788–90 sodan aikana Peippolan kartanossa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran 16.–18.7.1788. Tämän vierailun jälkeen Jakob af Forselles sai sotaneuvoksen arvonimen 23.8.1788. Toisen kerran kuningas vieraili Elimäellä 15.6.1789.

Sotaneuvos Jakob af Forselles oli 1800-luvun alussa veroluetteloiden mukaan yksi Suomen suurimmista yksityisistä maanomistajista.

Ennen toista avioliittoaan sotaneuvos jakoi Elimäellä omistamansa maat niin, että vanhin pojista, Svean hovioikeuden ensimmäinen sihteeri Pehr af Forselles, asettui Peippolaan, toinen poika Bernd Ludvig af Forselles Mustilan kartanoon ja nuorin poika, Fredrik Johan Ulrik, Moision kartanoon.

Kartanonherra ja torpparit

Majuri Fredrik af Forselles osti Moision maat isältään vuonna 1813. Solmittuaan avioliiton pari vuotta myöhemmin, asettui hän asumaan nuorikkonsa kanssa Moisioon, ja rakennutti sinne komean parikymmenhuoneisen herraskartanon. Kartanon piirustusten laatiminen annettiin kuuluisalle Carl Ludvig Engelille. Suunnitelma valmistui alkuvuodesta 1818 ja päärakennus valmistui 1820. Fredrikin omistuksessa oli Elimäellä kaikkiaan n. 10 000 hehtaaria maata.

Fredrikin kuoltua v. 1857 peri hänen poikansa Teodor Ulrik af Forselles Moision kartanon.

Yksi Fredrikin pojista oli 1860-luvulla innostunut sahateollisuudesta ja hän perusti höyrysahan Pernajanlahden rannalle. Kartano ja maa-alueet olivat lainojen takuina, kun sahateollisuutta laajennettiin. Nuori sahanomistaja kuoli ja velkainen saha jäi veljien ja lesken hoidettavaksi. Sahatavaran menekki laski voimakkaasti 1870-luvulla ja leski ajautui konkurssiin. Tässä yhteydessä vuoden 1880 syksyllä pakkohuutokaupattiin myös velan takauksina olleet veljesten kartanot ja maat alustalaistiloineen.

Virolainen kartanon omistaja

Kartanon ja maat osti Virossa asuva suomalainen kreivi Friedrich Georg Magnus Berg. Uusi omistaja oli innostunut karjan- ja viljanjalostuksesta ja antoi myös Moision kartanon tilanhoitajalle Otto Wredelle tarkkoja ohjeita tilan- ja karjanhoidosta. Bergin suku myi kartanon ja maat Elimäen kunnalle 10.4.1907.

Elimäen kunta osti kartanon

Kartanoiden alustalaisille annettiin mahdollisuus lunastaa omat tilansa kunnalta. Näin myös tapahtui. Moision kartanon maista tuli 330 erillistä tilaa. Kartanon päärakennuksen, sekä maita ja metsiä, osti seitsemän maanviljelijän ostoyhtymä. Nämä luopuivat kartanosta 1910. Elimäen kunta lunasti heiltä kartanon ja sen piha-alueen. Kartanosta tuli tämän jälkeen kunnalliskoti.

Kunnalliskoti

Kartanosta tuli Pohjoismaiden komein kunnalliskoti, “vaivaistalo”. Kartano toimi kunnalliskotina 21.8.1969 asti. 

Elimäen kunta myi kartanon

Ostajana oli Väestöliitto. Moision kartano toimi kotisisaropistona 1970–1984. Kartanoon rakennettiin opetuskeittiö ja salit muutettiin luokkahuoneiksi.

Elimäen kunta osti kartanon kolmannen kerran

Kartano kunnostettiin Museoviraston valvonnassa Elimäen kunnan toimesta näyttely- ja pitokartanoksi. Näyttelytoiminnan käynnisti Taideteollinen museo.

Kunnalle uudet vuokralaiset 1997 – Moision Taide- ja Pitokartano Oy

Ennen Moision Taide- ja Pitokartanon syntyä, Seija ja Pentti Hasu olivat etsineet Kouvolan lähialueelta isompaa tilaa, johon saisivat suuren määrän taidetta esille. Samaan aikaan Elimäen kunta etsi ympärivuotista yrittäjää kartanoon. Moision Taide- ja Pitokartano Oy muutti kartanon tiloihin 1997. Vetovastuu yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä on Seija ja Pentti Hasun tyttären kädenjälkeä.

Äidin ja isän taideharrastuksesta on Anne Hasulle tullut rakas työympäristö

Yritys on täyttänyt kartanon salit taiteella ja tunteella. Moision kartanon tiloissa toimiva Hasujen yrittäjäsuku on pyrkinyt tuomaan vanhaa kartanotunnelmaa esiin. Elimäen kunta on yhdessä Kouvolan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kanssa entisöinyt vanhoja huoneita ja esiinsaattanut alkuperäisiä kattomaalauksia. Huoneet on kalustettu 1800-luvun kartanotyyliin.

Pysyvät ja vaihtuvat upeat näyttelyt sopivat hyvin kartanon saleihin. Moision kartano on juhlan aatelia! Monien tuhansien asiakkaiden tie kulkee vuosittain Moision kartanoon erilaisten teemojen viitoittamana.

Kuntaliitos

Vuodesta 2009 lähtien Moision kartanon omistaa kuntaliitoksen myötä Kouvolan kaupunki. Moision Taide- ja Pitokartano Oy on edelleen vuokralaisena kartanossa, jossa kehitämme historia-, kulttuuri- ja ruokamatkailua. Moision kartanosta on tullut alueellinen kulttuuritoimija.

Kaupunki omistaa kiinteistön ja maa-alueen. Moision Taide- ja Pitokartano Oy omistaa irtaimiston ja ylläpitää kartanoa. Näin on muuttunut kiertokulku kartanon puiden varjossa.

Nautinnollisia hetkiä historiallisessa Moision kartanossa!

Terveisin, Kartanon Mamselli Anne Hasu