Moision kartano täyttää 200 vuotta

Julkaissut

Juhlistetaan kartanon kahtasataa vuotta laadukkailla perhejuhlilla ja taidenäyttelyillä. Viimeinen vuosi jolloin sinulla on mahdollisuus järjestää ikimuistoiset juhlat kartanon tunnelmallisissa saleissa tai ostaa taidetta oman paikkakunnan luotettavalta taidekauppiaalta. Moision Taidekesä 2020 ja Taidesyksy 2020 ovat avoinna poikkeavasti.

Historia

C.L. Engelin suunnittelema empirekartano valmistui vuonna 1820. Erilaisten historian vaiheiden jälkeen aateliskartano muuttui ensin vaivaistaloksi, sitten vanhainkodiksi ja myöhemmin kotisisaropistoksi. Kartanon seinät ovat nähneet kahdensadan vuoden aikana monia mielenkiintoisia tapahtumia.

Kartanonherra ja torpparit

Majuri Fredrik af Forselles osti Moision maat isältään vuonna 1813 ja rakennutti sinne komean parikymmenhuoneisen herraskartanon. Kartanon piirustusten laatiminen annettiin kuuluisalle Carl Ludvig Engelille.

Fredrikin kuoltua v. 1857 peri hänen poikansa Teodor Ulrik af Forselles Moision kartanon. Yksi Fredrikin pojista oli 1860-luvulla innostunut sahateollisuudesta ja hän perusti höyrysahan Pernajanlahden rannalle. Kartano ja maa-alueet olivat lainojen takuina, kun sahateollisuutta laajennettiin. Nuori sahanomistaja kuoli ja velkainen saha jäi veljien ja lesken hoidettavaksi.

Sahatavaran menekki laski voimakkaasti1870-luvulla ja leski ajautui konkurssiin. Tässä yhteydessä vuoden 1880 syksyllä pakkohuutokaupattiin myös velan takauksina olleet veljesten kartanot ja maat alustalaistiloineen.

Virolainen kartanon omistaja

Kartanon ja maat osti Virossa asuva suomalainen kreivi Friedrich Georg Magnus Berg. Uusi omistaja oli innostunut karjan- ja viljanjalostuksesta ja antoi myös Moision kartanon tilanhoitajalle Otto Wredelle tarkkoja ohjeita tilan- ja karjanhoidosta. Bergin suku myi kartanon ja maat Elimäen kunnalle 10.4.1907.

Elimäen kunta osti kartanon

Kartanoiden alustalaisille annettiin mahdollisuus lunastaa omat tilansa kunnalta. Näin myös tapahtui. Moision kartanon maista tuli 330 erillistä tilaa. Kartanon päärakennuksen, sekä maita ja metsiä, osti seitsemän maanviljelijän ostoyhtymä. Nämä luopuivat kartanosta 1910. Elimäen kunta lunasti heiltä kartanon ja sen piha-alueen. Kartanosta tuli tämän jälkeen kunnalliskoti.

Kunnalliskoti

Kartanosta tuli Pohjoismaiden komein kunnalliskoti, “vaivaistalo”. Kartano toimi kunnalliskotina 21.8.1969 asti.

Elimäen kunta myi kartanon

Ostajana oli Väestöliitto. Moision kartano toimi kotisisaropistona 1970–1984. Kartanoon rakennettiin opetuskeittiö ja salit muutettiin luokkahuoneiksi.

Elimäen kunta osti kartanon kolmannen kerran 

Kartano kunnostettiin Museoviraston valvonnassa Elimäen kunnan toimesta näyttely- ja pitokartanoksi. Näyttelytoiminnan käynnisti Taideteollinen museo.

Kunnalle uudet vuokralaiset 1997 – Moision Taide- ja Pitokartano Oy

Moision Taide- ja Pitokartano Oy muutti kartanon tiloihin 1997. Vetovastuu yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä on Seija ja Pentti Hasun tyttären Anne Hasun kädenjälkeä.

Yritys on täyttänyt kartanon salit taiteella ja tunteella. Moision kartanon tiloissa toimiva Hasujen yrittäjäsuku on pyrkinyt tuomaan vanhaa kartanotunnelmaa esiin. Elimäen kunta on yhdessä Kouvolan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen kanssa entisöinyt vanhoja huoneita ja esiinsaattanut alkuperäisiä kattomaalauksia. Huoneet on kalustettu 1800-luvun kartanotyyliin.

Pysyvät ja vaihtuvat upeat näyttelyt sopivat hyvin kartanon saleihin. Moision kartano on juhlan aatelia! Monien tuhansien asiakkaiden tie kulkee vuosittain Moision kartanoon erilaisten teemojen viitoittamana.